torstai 7. huhtikuuta 2016

Keittokirja testissä: Glorian Ruoka & Viini 100 parasta - pasta hernepestolla ja rapealla pekonilla


* * * 



For English please see here


* * * 

Kutsuvat näitä nyt elämiäni vuosia ruuhkavuosiksi. Yleensä niiden turbulenssissa tasapainottelevat ihmiset jonglööraavat kaiken muun lisäksi vielä parisuhteita ja asuntolainoja ja jalkapalloharjoituksiin roudattavia lapsiakin. Miten se on edes mahdollista? Kuinka monta tuntia heidän vuorokauteensa oikein kuuluu?

Viime aikoina on pitänyt kiirettä. Siis jopa tavallistakin enemmän. Edelliset kunnon yöunet sijoittuvat jonnekin vuosikymmenen alkupuolelle ja silmäpussit alkavat olla sitä kokoluokkaa, että Finnair tulee todennäköisesti perimään niiden koneenviemisestä lisämaksun. Viikonloppukin tulee menemään työn parissa: lauantaina minut löytää kokkaamasta What's Cooking Helsinki- tapahtumasta, sunnuntaina klo 13.30 olen puolestaan tositoimissa Habanerokitchenin kanssa Lähiruoka & Luomumessujen Hyvää Suomesta- näytöskeittiössä. Tulkaa ihmeessä moikkaamaan minua (ja silmäpussejani)!

Kaiken kiirenkään keskellä ei ole jäänyt huomaamatta, että nyt eletään melkoista keittokirjakevättä. Kokeiluun pääsyä odottaa  muutamakin hurmaava opus, joista tällä kertaa vuorossa on Glorian Ruoka & Viinin uudenuutukainen 100 parasta- kirja





Kirjaan on koottu "takuuvarmoja reseptejä" joiden luvataan tekevän "entistä paremman (ja rennomman kokin".

Sisältö on monipuolinen ja hyväksi havaittuja reseptejä on tarjolla niin aamiaiselle, arjen tarpeisiin (pöytään puolessa tunnissa), viikonlopun herkutteluun, ajan kanssa kokkailuun - juhlaa ja kasvisruokikaan unohtamatta. Turhia kikkailemattomien reseptien raaka-aineetkin löytyvät lähikaupasta. Oiva kirja, josta on iloa vielä pitkään. Tulevaisuuden varalle on korvamerkitty mm. nantualiemessä köllöttelevät haukikvenellit.

Kirja hurmaa tyylikkäillä kuvillaan, joiden takaa löytyy mm. Elvi Ristan ja Reetta Pasasen erehtymätön silmä.

Testireseptiksi valikoitui 30 minuutin osiosta löytynyt pasta hernepestolla ja rapealla pekonilla. Jostain syystä resepteistä puuttuu merkintä siitä, kuinka monta ne ruokkivat, mutta alla olevasta riittää noin kahdelle. 





Pasta herneperstolla ja rapealla pekonilla

1 pkt (170 gr) pekonia

Hernepesto:

200 gr pakasteherneitä
1/2 ruukkua basilikaa
1/2 dl raastettua parmesaania
1 rkl öljyä
2 rkl sitruunamehua (itse käytin 3)
1/2 tl suolaa
1/2 tl  mustapippuria myllystä
1 valkosipulinkynsi
1/2 dl pastan keitinvettä

Sitruunaöljy:

1/2 dl öljyä
2 rkl sitruunamehua 
1 sitruunan kuori suikaleina
1/2 tl sokeria
1/4 tl suolaa

Lisäksi: 1 dl parmesaanilastuja

Paahda pekoni rapeaksi joko uunissa tai paistinpannussa matalalla lämmöllä. 

Tee hernepesto. Soseuta sulatetut herneet, basilikanlehdet, parmesaaniraaste, öljy, sitruunamehu ja mausteet sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa tasaiseksi tahnaksi. Hienonna valkosipulinkynsi joukkoon. Ohenna hernepestoa tarpeen mukaan pastan keitinvedellä.

Laita viimeistään tässä vaiheessa pasta kiehumaan. Sekoita sitruunaöljyn ainekset keskenään. 

Sekoita sitruunaöljy kypsään, valutettuun pastaan. Lisää hernepesto ja rapeaksi paahdettu pekoni hieman murusteltuna. Ripottele parmesaani pinnalle. 




Pätevä peruspasta arki-illan pelastajaksi. Sitruuna tuo siihen ihanaa raikkautta ja pekoni... no, eihän se mistään ole koskaan huonompaakaan tehnyt! Onko teillä jotain kiireisen arkiaterian pelastavia luottoreseptejä?

* Kirja saatu arvostelukappaleena* 

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


TYKKÄSITKÖ? KERRO KAVEREILLEKIN!


7 kommenttia :

  1. Multa on tuon kirjan ilmestyminen mennyt ihan ohi. Pitää käydä kaupassa silmäilemässä! Ainakin pasta näyttää houkuttelevalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin oli näköjän taas kiire että ne parmesaanitkin jäivät kuvasta puuttumaan... ;-)

      Poista
  2. Makustelin mielessäni, pyöritin pastaa haarukan ympärille myötäpäivää, sipasin kiekuran ympärille keväisen vihreää pestoa ja päällimmäiseksi rapean pekoninpalan parmesaanin kera, ryystin koko paketin suuhuni ja ratistelin rasvaisen ja sopivan suolaisen pekonin hampaissani, jonka kruunasi tuo makaroonimaan juustoherkku ja pidin silmiäni kiinni saadakseni hetkestä kaiken nautinnon irti. Tämä ohje tuli juuri sopivaan rakoon, kun päivällä mietin, että mitähän tekisin purkillisella oliiviöljyyn ja merisuolaan kerroksittain säilötyillä basikanlehdillä (italian mamman tyyliin, jota vielä jäi tähteeksi, kun säilöin fetajuustokuutioita alkuviikosta tuohon basilika-oliiviöjyyn, mausteina kuivattuja tomaattihiutaleita ja välimeren alueen villiyrttejä (molemmissa hieman merisuolaa). Tämäkin uusi kokeilu kannatti, sillä lopputulos on todellakin makunystyröitä kutkuttavaa herkkua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo <3 :)

      Poista
    2. Hanski on ihanin blogikommentoija no.1 <3
      Todellakin tämä kevät on ollut yhtä keittokirjojen sinfoniaa. Toinen toistaan mielenkiintoisempia opuksia odottamassa tutustumista. Mikä mahtavinta tuntuu suuntaus olevan entistä enemmän kerronnalliset keittokirjat. Kirjoissa tutustutaan pintaa syvemmältä kulttuuriin, paikalliseen elämään ja reseptin historiaan. Olen ihan ihastuksissani <3

      Poista