tiistai 3. marraskuuta 2015

Turku Food and Fun 2015: Kaskis ja Marina Lounge

* * *

For English please see here

* * * 

Turku. Voi, Turku, minkä olet mennyt tekemään. Töölöläisen ruokarakastajan kalenterin huppukohtia ovat jo vuosia olleet Taste of Helsinki (joka jätti varjoonsa jopa kesällä testaamamme Taste of Londonin!) sekä Viini, ruoka ja hyvä elämä - messut. Tänä vuonna sinne nousi kuitenkin myös toista kertaa järjestetty Turku Food and Fun- festivaali. Ja herranjumala, millainen festivaali se olikaan!

Mukana oli 12 ravintolaa ja seitsemän cocktailbaaria, joihin kävin tutustumassa jo kevään pressikierroksella. Kaukaa viisaana tein pöytävaraukset saman tien ja hyvä niin: Kaskis myytiin loppuun jo kuukausia ennen bakkanaalien alkua. 




Kaskiksen vierailevana keittiömestarina toimi tukholmalaisen, Michelin-tähdelläkin palkitun Restaurang Voltin Fredrik Johnsson, jonka menu palkittiin festareiden parhaana. 

Samaan aikaan illan anti oli jotenkin hyvin tuttua Kaskista toispuolisine asetteluineen ja pöydässä kaadettuine kastikkeineen. 

Aloitimme illan kuohuvalla - paikan shampanja kun on Taittingeria. 




Shampanjan kanssa tuotiin naposteltavaksi ohuita ruislastuja ihanan täyteläisellä tattikreemillä. 




4,5 aterian menun (48€) ensimmäinen pysäkki oli fenkolia mätiä ja hasselpähkinää sisältävä annos. Ihan älytöntä. Miten joku noin yksinkertaiselta kuulostava voi olla noin hyvä ja mielenkiintoinen annos? Mutta oli se. Hasselpähkinät (samoin kuin mäti) toivat annokseen ihanaa tekstuuria.





Hirveä, punajuurta ja mäntyä (?) sisältävä annos nousi varmaan omaksi suosikikseni. Mehukasta hirven sisäpaistia, luuytimellä maustettua smetanaa ja suolapedillä kypsennettyä punajuurta. Huh. Ja huh. 

Otimme myös menulle viinipaketit (34€) jotka olivat loppuun saakka mietittyjä nekin. Tämän annoksen viinistä emme pitäneet yksinään, mutta ruoan kanssa se rokkasi. 





Pääruoka hämäsi sekin yksinkertaisuudellaan. Ohuenohuista juurisellerilastuista koostuvan pilven alla piileskeli kasa paahdettua ahvenanmaalaista karitsaa. Seljankukilla aateloitu annos suli suussa. Kastikkeessa oli upea syvyys.  Viinikin oli juuri kohdillaan. Vähän oli itkukin tulla. 






Ja niinhän se menee: itku pitkästä ilosta. Seuraavan annoksen kohdalla se nimittäin oli tulla ihan oikeasti. Eikä ilosta. 

Esivälijälkkäriksi pöytään kannettiin lautasellinen jotain, jonka viime hetkeen saakka toivoin olevan universumipölyä. Tai jauhettua yksisarvista. Tai vaikka pandakarhun napanöyhtää. Mutta ei - se oli sitä mitä pelkäsinkin: juustoa, tuota arkkivihollistani. Eikä edes mitä  tahansa juustoa, vaan vuohenjuustoa.

Fredrik kävi välillä keittiöstä kurkkaamassa yrityksiämme saada annosta ajatuksen voimalla katoamaan sitä haarukalla edestakaisin siirtelemällä. Förlåt, Fredrik, minulla on vieläkin asiasta ihan hirvittävän huono omatunto. Mutta en vain pystynyt. 

Hieman huonoa omatuntoa hälventää se, ettei pystynyt seuralainenkaan. Eikä vuohenjuuston ja tuoreiden yrttien melkoisen omaperäisen tymäkkä yhdistelmä ollut näköjään uponnut myöskään Dinner 4 U 2-blogin daameihin




Itse jälkiruoka sen sijaan sai kouluarvosana-asteikollamme noin 12 pistettä. Mantelimaitojäätelöä, savutoffeeta ja saksankirveliä. Taas niin näennäisen yksinkertaista, mutta ihan tajuttoman hyvää. En ole itseasiassa näin jälkikäteen ollenkaan varma, saiko seuralainen koskaan omaansa. Olen saattanut syödä hänenkin annoksensa... 




Peräjälkiruoaksi tarjoiltiin espresson kanssa vielä Fredrikin Voltista tuttua maustekakkua. Oj, då. 

Kiitos Kaskis, kiitos Fredrik. Mieletön ilta. Ja vaikka ruoka olikin ihan huippua, täytyy sanoa, että ihan kaikista parasta Kaskiksessa oli se fiilis. Vaikka kyseessä on vain 36-paikkainen ravintola, jonka tuolinkulmankin vapautumista saa kytätä kuukausitolkulla ja jossa nyt huseerasi vielä Michelin-tason kokkikin, välittyi kaikesta rento ja lämmin fiilis, jossa todella viihtyi. 

Niin että uskokaa vain. Kaikki mitä olette Kaskiksesta koskaan kuulleet on totta. Yksi maan parhaita ravintoloita. Ihan ehdottomasti. Turun-reissun arvoinen jo ihan yksinäänkin. 




Kaskiksesta ilta jatkui muutaman mutkan kautta Turun viimekertaisen kulinaristiretkemme hotellin Radisson Blu Palacen Marina Loungeen, jonka vallannut islantilainen Asgeir Mar Björnsson kumppaneineen todellakin tarjoili luvattua showmeininkiä. 

Ihan kaikki kundien performanssista ei tosin tainnut mennä pelkästään showmeiningin piikkiin- apukokille oli tainnut maistua cocktail itsellekin...!

Ihan hillittömän hauskoja tyyppejä joka tapauksessa, joiden kanssa istuttin myöhemmin iltaa vielä festareiden virallisessa jatkopaikassa Tiirikkalassakin





Cocktailit olivat upeita ja saivat yllätyksellistä freesiyttä mm. tillistä ja kurkusta. Tykättiin paljon. Juotiin paljon. 




Eivätkä ruokaorgiat tähän jääneet: seuraavassa Food and Fun - raportissa vuorossa on Karu Izakaya ja Pinella. Kannattaa siis tulla takaisinkin! Kaskikseen kävi muuten rakastumassa myös Kaikki äitini-reseptit-blogi - käykää tsekkaamassa myös heidän iltansa kulku!


* Illallisen tarjosi Turku Food and Fun* 

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      

6 kommenttia :

  1. Huippuillallinen! Ja toi jälkiruoka oli ihan mieletön.

    VastaaPoista
  2. Se tunne, kun näet mitä menetit ;) Yhyyy..

    Mä jään kiinnostuneena odottamaan sun Pinellan tuomioita, itse olen siellä jokunen vuosi sitten syönyt yhden parhaimmista aterioistani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin. tuliko sittenkään valittua oikein... :-)?

      Poista
  3. Kaskis on kyllä niin hyvä, vaikka nyt ruuat tässä jutussa osittain tuntuivatkin hieman...Noh... erilaisilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaskis on ihan järkkyhyvä. Juttelin keittiömestarin kanssa keväällä ja Erik oli kyllä hyvin topakkana sen suhteen että mitään ei keittiöstä ulos lähde ellei se ole "Kaskista" :-)

      Poista