lauantai 7. marraskuuta 2015

Turku Food and Fun 2015: Karu Izakaya ja Pinella

* * * 

For English please see here

* * * 


Kuten Turun-reissuillamme yleensä, ei nälkä ehtinyt tälläkään kertaa yllättää. Kaskiksen illallisen oltua sellaista ruokarakastajan riemujuhlaa, olin vähän huolissani, olisiko Karu Izakayalla vähän liian suuret saappaat täytettävinään. Etenkin, kun seuraksi saapunut Tukkataikuri ilmoitti, ettei sushia syö (kukamukaeisyösushia?!)

Karu Izakayassa illastivat Food and Funin aikaan muuten myös Dinner 4 U 2 sekä iki-ihana Tämän kylän homopoika - kannattaa vilkaista myös heidän raporttinsa!




Yleisilme remontista kuoriutumassa olevassa Karussa oli varsin japanilaisen vähäeleinen. Sitä sen sijaan ei ole henkilökunta, joka otti meidät vastaan lämpimästi ja piti huolta koko illan ajan todella hienosti.

Karun keittiöstä huolehti Food and Funin ajan reykjavikilaisen Sushi Samban Eyþór Mar Halldórsson (ei, en edes yritä lausua tuota).

Sivujensa mukaan Sushi Samba on einstaka blöndu af japanskri og suður-amerí­skri matargerð, eli käsittääkseni japanilais-etelä-amerikkalaista fuusiota.

(Kuinka kännissä ihmisen täytyy olla keksiäkseen tuollaisen kielen?) 




Kaikki Food and Funiin osallistuvat ravintolat tarjoilivat neljän ruokalajin illallisen samaan ja (laatuunsa nähden) varsin edulliseen 48 euron hintaan. 

Illallisen aloitus olisi voinut olla jonkun mielestä vähän liiankin karu (ooh, miten nokkela!) - se oli nimittäin possunkorvia. Shishimi-maustettuja possunkorvia yuzukosho-majoneesilla, tarkalleen ottaen (täältä olen näköjään muistanut kuvata menunkin). 

Me tykättiin. 




Alkuruoka (kampasimpukkaceviche tabasco-sitruunakastikkeella, rapealla valkosipulilla ja kevätsipulilla) sen sijaan jakoi hieman mielipiteitä - hörpättäväksi kehoitettu liemi oli sen verran tujua, että makuaistin palautuminen kesti hetken.




Mitään ihan perinteisintä japanilaista ei Karu Izakayan tarjonta ollut, vaan inspiraatiota oli haettu reippaasti vaikka Lapista. Seuraava annos olikin ihan jumalaista porotatakia, savustettua hapankermaa, Amazu ponzua, pikkelöityä punasipulia ja rapeaa maa-artisokkaa.

Annosten yksityiskohtiin oli panostettu ja kaikki toimi keskenään todella hyvin. Vaikka olisinkin usein tarvinnut Google Translatorin selvittääkseni, mitä edes syön...





Seuraavaksi vuorossa oil härkäslider mustassa sämpylässä, korianterimajoneesia, shisoa ja japanilaisia sipulirenkaita.


Hieno annos tämäkin. Sipulissa oli unelmanohut tempurakuori, joskaan en olisi japanilaisessa ravintolassa odottanut törmääväni Provolone-juustoon...





Otin myös viinipaketin. Yksityiskohtaisempaa selvitystä ei ole kotiin saakka kantautunut, mutta hyvin toimivat ruoan kanssa. 




Sitten pöytään kannettiin sitä sushia...

Mutta ei todellakaan mitä tahansa sushia. Tonnikalanigiriä wazabiponzulla ja sekbaipopcornilla, härkänigiriä viiriäisen munalla ja tryffelipossulla sekä Rock and Maki roll meriravulla, ankanmaksalla, srirachamajoneesilla ja avokadolla. 

"Jos sushi maistuu tältä, en ole koskaan syönyt sushia aikaisemmin" huokaisi Tukkataikuri. 

Minä vain huokailin. Ja kikatin. Käsittämätön setti. 




Jälkiruoasta siitäkin löytyi enemmän liikkuvia osia kuin sveitsiläisestä kellosta: yuzu-rosmariinisuklaakakku, skyriä (no, tottakai), yuzua ja hasselpähkinää. Ja vaahtokarkkeja. Tämä oli omaan makuuni liian äklömakeaa ja olisin kaivannut jotain suolaista elementtiä sitä tasapainottamaan. 




Verrattuna edellisen illan Kaskiksen vähäeleisyyteen, oli tämä sitä toista ääripäätä. Kautta linjan annokset olivat täynnä insinöörin pieteetillä rakennettuja komponentteja, yllättäviä yhdistelmiä ja makuja joita ei olisi odottanut. 

Joku voisi sanoa, että lautasella oli vähän liikaakin häppeningiä. Minä sanoisin silti, että se joku olisi väärässä. Erinomainen ja elämyksellinen tutkimusmatka!




En tiedä oltiinko tässä vaiheessa iltaa ja viikonloppua kummal puol jokkee mutta jos ei oltu toisel puolen niin sitten melko suurella varmuudella sillä toisella. 

Lempeässä ja nyt jo hämärtyvässä illassa Turku pani taas parastaan ja yllätti kompaktiudellaan. Olin aikaisemmin messuilla kuullut jonkun luonnehtivan Turkua "sellaiseksi ihmisen kokoiseksi kaupungiksi" ja kyllä siinä perää on. 

Joka puolella tuntui olevan tunnelmallisia pikkuravintoloita, joista olisin halunnut poiketa ihan jokaisessa. Ja kaikkialle minne katsoi, ihmiset nauroivat. Ja viihtyivät. Näky muistutti rennossa elämänilossaan hyvin paljon Tukholmaa. Voiko olla, että Turussa osataan ihan oikeasti nauttia elämästä niin paljon paremmin?

Me otimme suunnaksemme pökerryttävän pittoreskin Pinellan jonka sijainti keskellä mitä idyllisintä puistoa sen iltavalaistuksessa sai kaiken näyttämään kuin kohtaukselta Elsa Beskowin ruotsalaisesta lastenkirjasta. Tänne pitää tulla vielä uudestaankin!







Pinellan cocktailbaaria isännöi niinikään islantilainen Orri Pall Vilhjalmsson paikan oman suuruuden Ossi Lemmetyn kanssa ja varsin mallikkaasti: festareiden cocktail-kisan voitto tuli nimittäin tänne.





Marinastakin tuttu raikas, yrttinen ja kirpeähkö linja jatkui täälläkin: oli sitrushedelmiä, kurkkua ja tilliä. 

Voittajacocktailista löytyi muuten 1 cl lakkalikööriä, 3 cl kurkku-tilli-giniä, 2 cl tuoretta limemehua ja 2 cl sokerisiirappia. Oli muuten just niin hyvää, miltä kuulostaakin.





Kiitos Turku, kiitos Food and Fun. Kiitos kaikki upeat ihmiset jotka teitte viikonlopusta ihan huikean. Kyl mää vähän ihastunu oon, tuohon Turkkuseen. Enkä ihan nii vähääkään.

Ensi vuoteen!

_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



         


5 kommenttia :

  1. "kuinka kännissä täytyy olla" ai jumanpliut kun tipahin :D :D :D -Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos seurasta <3 kai sä luit sun ylistykset aikaisemmasra postauksesta? JA KAI SÄ NÄIT MUN KIITOSPUHEEN x?

      Poista
  2. Kiva postaus ja hyvät kuvat! Karusta nimestään huolimatta tämä Karu Izakayan kuulostaa sellaiselta paikalta, että sinne voisi mennä mielellään seuraavalla Turun reissulla! Pinella on itselle tuttu ja erittäin kiva ruokapaikka. Turussa ja Tampereella on molemmissa erittäin hyvä ravintolataso eli onneksi Suomi ei ole pelkästään Helsingin varassa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tampere on itselleni vielä varsin tuntematon suuruus, mutta Turku on kyllä vakuuttanut tämän töölöläisen <3

      Poista
  3. Haa, kiitos vinkistä, nyt on selvillä minne mennään miehen kanssa seuraavan kerran, kun halutaan poiketa illallisella kahdestaan Turun sukulointikierroksilla!

    VastaaPoista