keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Juutalainen Korfu

* * * 

For English please see here

* * *

Korfun vanhasta kaupungista, lähellä sen uutta osaa, löytyy Evraiki- niminen naapurusto. Kaupungin linnoituksen muurin varjostaman Velissariou-kadun vierestä alkavan alueen nimi on kunnianosoitus tietylle väestönosalle ja muistuttaa sen pitkästä historiasta saarella sekä osallisuudesta Korfun puolustamiseen.

Enää tuosta nyt vain kymmenissä asukkaissa mitattavan ihmisryhmän läsnäolosta kertoo pelkästään muutamien katujen nimistö sekä yksi ainoa rakennus, jonka ohi helposti kävelee edes huomaamatta sen ovista ja ikkunoista löytyviä symboleja. Tervetuloa Evraikiin, juutalaiskaupunginosaan ja Korfun vanhaan ghettoon.




Ensimmäiset maininnat juutalaisista Kreikassa ovat ajalta 300-250 eaa. Korfulla tiedetään olleen juutalaisia ainakin vuonna 1160. Lukumäärä: yksi.

Juutalaisten määrä saarella kääntyi kasvuun 1200- ja 1300- luvuilla mantereelta suuntautuneen muuttoliikkeen myötä. Uusia tulokkaita ei otettu avosylin vastaan, ja seuraavina vuosisatoina heihin kohdistui erinäistä vainoa ja syrjintää. Maan hankinta oli käytännössä kielletty ja 1400- luvulle tultaessa heitä vaadittiin käyttämään heidät juutalaisiksi identifioivaa (myöhempien historian käänteiden traagisen tutuksi tekemää), erityistä keltaista merkkiä.






Korfun juutalaisväestö koostui pääosin manner-Kreikasta saapuneista, kreikkaa puhuvista romanioottijuutalaisista sekä Etelä-Italiasta 1500- luvulla heihin kohdistuvia vainoja paenneista, italiaa puhuvista Apulian juutalaisista, jotka pian muodostivat enemmistön. 

1522 juutalaisia kotitalouksia oli 200, vuonna 1558 määrä oli tuplaantunut jo 400. Vuonna 1663 määrän kerrotaan olleen 500. 





Venetsialaishallinnon alla Korfun juutalaisten asema oli monessa suhteessa parempi kuin itse Venetsian juutalaisten. He kunnostautuivat osallistumalla saaren puolustamiseen etenkin ottomaanien hyökkäyksessä vuonna 1716.

Täydet kansalaisoikeudet juutalaisille myönnettiin Ranskan vallan aikana vuosien 1797-1799 sekä 1806-1815 välillä, mutta brittihallinnon alla vuodesta 1815 eteenpäin tilanne huononi jälleen.






1800-luvun lopulla juutalaisten määrän Korfulla arvioidaan olleen 7000. Vajaa sata vuotta myöhemmin luku oli kutistunut noin 2000. Syy tähän oli tapaus, joka voisi ihan yhtä hyvin olla peräisin suomalaisesta lehdistöstä vuodelta 2015.

Vuonna 1891 nuori juutalaistyttö löytyi murhattuna, mutta pian alkoi kiertää valheellisia huhupuheita, joiden mukaan tyttö olisikin itse asiassa ollut kristitty, joka oli tapettu juutalaisten veriuhrina. Faktojen tarkistus ja lähdekritiikki oli tuolloisilla korfulaisilla samaa tasoa kuin meidän MV-"lehdistöllä": ei olisi pajon vaadittu sen selvittämiseen, ettei juutalaisilla edes ole moisia rituaaleja.

Enemmistö juutalaisista ei enää kuitenkaan tuntenut oloaan turvalliseksi ja liki 5000 emigroitui mm. Egyptin Aleksandriaan ja muualle Eurooppaan.





Uusi tragedia koitti natsi-Saksan miehitettyä saaren syyskuussa 1943. Yli 90% Korfun juutalaisista karkotettiin saarelta, määränpäänään Auschwitz. Sodan päättyessä oli juutalaisia enää jäljellä 170. Vuonna 1968 luku oli jo alle 100.

2000-luvun alussa juutalaisten määrän arvioitiin olevan enää vain reilu 5o, tänään se on n. 60. Juutalaisia häitä tai brit milah-ympärileikkausseremoniaa ei ole synagogassa nähty sitten vuoden 1993.





Parhaimmillaan Korfussa toimi neljä synagogaa. Kolme näistä oli apulialaisten rakennuttamia ja sijaitsi muutaman kadun päästä löytyvältä Paleologou- kadulta. Ensimmäinen synagoga Korfuun rakennettiin vuonna 1550.

1700- luvulla rakennettu Velissariou-kadun venetsialaistyylinen synagoga on näistä uusin ja ainoa yhä toiminnassa oleva.

Viikottainen sapattipalvelus pidetään lauantai-aamuisin, muina päivänä paikka on avoin vierailijoille 10-16. Ei pääsymaksua, lahjoitukset tervetulleita.





Kiinnostaako juutalainen historia muualla Euroopassa? Kokemuksia Riikan ghetosta ja juutalaisten kohtaloista löydät täältä

_________________



SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      


5 kommenttia :

  1. Kiitos mielenkiintoisesta jutusta. Olen lukenut Corfun juutalaisesta historiasta joskus. Kaunis synagooga. Romanioottijuutalaisista en ollut edes tietoinen ennenkuin luin siitä viime vuinna kun täällä omi joku näyttely heistä.

    VastaaPoista
  2. Taas näitä puhelimen kirjoitusvirheitä....

    VastaaPoista
  3. aina ilo palvella :-) harvoin olen itsekään tuohon nimitykseen tösmännt enkä sen vuoksi ole yhäkään varma siitä, mikä olisi oikea käännös. Roomalaisjuutalainen? Romanootti? Romaniootti?

    VastaaPoista
  4. Juutalainen historia kiinnostaa kyllä! Ei varsinaisesti liity juttuun Korfun juutalaisista, mutta muistui mieleen Dominikaanisen tasavallan juutalainen kylä Sosúa. Dommareihin luvattiin turvapaikka 100 000 juutalaiselle 40-luvulla, mutta ei niitä niin paljoa sinne koskaan tullut. Mutta tulleet juutalaiset perustivat meijerin, mikä on edelleen toiminnassa ja Sosúaan tulevat ottaa vastaan suuri Israelin lippu.

    VastaaPoista