tiistai 28. heinäkuuta 2015

#minullaonunelma #meilläonunelma

Olen väsynyt, turhautunut, järkyttynyt, kauhistunut, surullinen, pettynyt, vihainen ja hämmentynyt. En ollut ajatellut jaksavani tuntojani enää täällä jakaa, mutta en taida olla voimattakaan. Tämä on minun Suomeni, jota tässä nyt tuhotaan. Niinpä juuri nyt tarvitaan ääntä; ääntä joka hukuttaa alleen oppivuosiaan isoon ääneen läpikäyvät ollit. Juuri nyt tarvitaan tervettä Suomen sisua. 

Koska toimin työni puolesta Hommaforumin ja muiden alan "keskustelu"palstojen tikkatauluna, ovat viime päivien tapahtumat pitäneet psyyken kovilla. Olen saanut kuulla olevani huora, typerä huora, horo, vitun horo (terveisiä vaan Pasurisen Pekulle!) idiootti, naiivi, pottunokkafeministi ja tietysti henkilökohtainen suosikkini: punavihervasemmistofemakkosuvakkimädättäjä. Yksi toivoo, että minut raiskattaisiin, toinen taas ei usko, että kelpaisin edes raiskattavaksi. 

Ja monikulttuurisuus on siis se painajainen, jota vastaan tulee taistella voittoon saakka?

Minä olen suomalainen. Ihan aikuisten oikeasti ja etnisesti. Isoisäni oli itse tosin Karjalan evakkoja eikä tarvitse montaa sukupolvea mennä sukupuussa taaksepäin, ennenkuin sieltä löytyy paremman elämän perässä niin Ruotsiin, Amerikkaan kuin Australiaankin lähteneitä.

Mutta minulla on ollut myös unkarilainen äitipuoli. Itse taas olen ollut parisuhteessa ranskalaisen ja englantilaisen kanssa. En siksi, että he sattuivat olemaan ulkomaalaisia, vaan siksi, että me satuimme sopimaan yhteen. Ehkä Olli ymmärtää, eläähän hän itsekin monikulttuurisessa parisuhteessa maahanmuuttajavaimonsa kanssa? Yksi ystävistäni on naimisissa portugalilaisen, toinen amerikkalaisen ja kolmas norjalaisen kanssa. Yksi oli naimisisssa nigerialaisen kanssa ja kasvattaa nyt miehen kuoltua puoliksi nigerialaista, ja siten juuri sellaista Ollin kammoamaa monikulttuurista lasta. Joka on muuten valmistunut Suomen ykköslukiosta ja edustanut Suomea maajoukkuetasolla muutamassakin urheilulajissa. En todellakaan osaa sanoa, kumpi noista on kammottavampaa. 

Minulla itselläni on etuoikeus olla kasvattamassa kummitytärtäni, maailman kauneinta, hauskinta ja itsepäisintä lasta. Joka on syntynyt Suomessa ja asunut täällä koko kaksivuotisen elämänsä. Häntä ja toisiaan rakastavien suomalaisen äitinsä ja liberialaisen isänsä kanssa. 

Aikaisemmat kollegani ovat olleet mm. saksalaisia, hollantilaisia, irlantilaisia, irakilaisia, puolalaisia ja australialaisia. Tällä hetkellä työskentelen somalialaistaustaisten kanssa. Ystäväpiiristäni, joka on minulle kuin toinen perhe, löytyy puolestaan niin etiopialaista, etelä-afrikkalaista, portugalilaista, intialaista, israelilaista, palestiinalaista, somalialaista, englantilaista, espanjalaista, italialaista, unkarilaista, tsekkiläistä, amerikkalaista, tunisialaista, liberialaista kuin norjalaistakin verta. Ja minä rakastan heitä kaikkia. Vaikka joukosta löytyy niin Chelsean kuin Liverpool FC:nkin kannattajia.

Muslimeja, juutalaisia, kristittyjä. Agnostikkoja ja ateisteja. Heteroita, homoja ja ristiinpukeutujia. Taitaa olla yksi kokkolalainenkin. 

Olen itsekin ollut maahanmuuttaja. Olen asunut Englannissa, Tunisiassa, Israelissa ja Palestiinalaisalueilla. Espanja oli vielä muutama vuosi toinen kotini. Noiden lisäksi olen reissannut noin 20 muussa maassa ja opiskellut kaikkiaan 11 kieltä.

Keittiössäni kokataan paljon mm. aasialaista ruokaa. Monesti taustalla kaikuu musiikki Lähi-idästä. Rakastan intialaisia elokuvia, usein ilman postironisuuden häivääkään.

Itse olen todellakin kokenut kaiken tämän rikkautena. Elämäni ihmiset ja asuinpaikat ovat avartaneet maailmaani, opettaneet minulle paljon ja kasvattaneet niin kulttuurista kompetenssiani kuin minua ihmisenä. Minä tässä koen voittaneeni. Mutta jos sinä olet tyytyväinen itseesi ja elämääsi ilman altistumista muille kulttuureille, se on sinun valintasi. Ei sinun tarvitse syödä muunmaalaista ruokaa, vaihtaa uskontoasi, opetella muita kieliä, matkustella ulkomailla, muuttaa sukupuolista suuntautumistasi tai mennä naimisiin muuta kulttuuria edustavan ihmisen kanssa. Se vain ei anna sinulle oikeutta riistää sitä valintaa keneltäkään muulta.

Minun elämäni ei ole painajainen. Koko Hubaran elämä ei ole painajainen. Kenekään niiden ihmisten, jotka ovat uskaltautuneet puhumaan viime päivien aikana elämä ei ole painajainen. Tänään Helsingissä Kansalaistorilla järjestettävä mielenosoitus avoimen ja monikulttuurisen Suomen puolesta on kaikkea muuta kuin painajainen. Painajainen on sen sijaan tuo käsittämätön vihan ja pahoinvoinnin määrä, joka noilla keskusteluforumeilla velloo. Ja kaikki tämä Suomen ja suomalaisuuden; minun maani ja kansani nimessä.

En juo Koskenkorvaa. En syö grillimakkaraa. En sauno edes kuukausittain. En kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. En omista leijonariipusta enkä kiitos-T-paitaa. En katso jääkiekkoa enkä kuuntele Mambaa (veikkaan, etten tule jälkimmäistä tekemään vastaisuudessakaan Tero Vaaran Je suis Olli- kannanoton jälkeen. Tosin enemmän siksi, että heidän musiikkinsa on paskaa). Mutta minä olen suomalainen. 

Minun isoisäni taisteli sodassa noiden vapauksien puolesta. Samoin kuin monet monikulttuurista taustaa edustavat suomalaisetkin, tataarimuslimeista juutalaisiin ja jopa virolaisiin.  Oma isäni on puolestaan ollut turvaamassa rauhaa muihinkin maihin. Nyt on minun vuoroni. 

Minun Suomeni on vapaa. Minun Suomeni on yksilönvapauksia ja tasa-arvoa kunnioittava oikeusvaltio, jossa kaikkia sitovat samat lait. Minun Suomessani ketään ei syrjitä eikä sorreta - minun Suomessani on sen verran historiasta opittu. Minun Suomessani ihmiset ovat vapaita toteuttamaan itseään; uskomaan tai olemaan uskomatta, valitsemaan vapaasti ammattinsa ja puolisonsa. Minun Suomessani nuo oikeudet on kirjattu perustuslakiin saakka. Ja niitä Ollin ja meidän kaikkien tehtävä on puolustaa. 


Hattu jäi kotiin, mutta kukissa tällä tädillä löytyy!



_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      




38 kommenttia :

  1. Oma elämäni ei ole aivan niin monikulttuurista kuin sinun, mutta olen uskaltanut rakastua suomenruotsalaiseen ja ystävä/tuttavapiirissä sekä työkaverina on ja on ollut maahanmuuttajia, maahanmuuttajien jälkeläisiä, maahanmuuttajien kanssa seurustelevia tai naimisissa olevia sekä sateenkaariyhteisöön kuuluvia ja uskonnoltaan eri kirkkokuntiin kuuluvia. Olen naivina ajatellut, että oma sukupolveni ja nuoremmat sukupolvet näkevät monikulttuurisuuden rikkautena ei uhkana, mutta niin ei näköjään surukseni ole. On käsittämätöntä, miten julmia ihmiset voivat olla. Olen miettinyt, että tunteekohan Olli ketään maahanmuuttajaa oikeasti. Ja jos rehellisiä ollaan, niin tällä hetkellä jo on paljon sellaisia töitä, jotka jäisivät tekemättä jos maahanmuuttajia ei olisi.

    Olen todella pahoillani saamastasi asiattomasta arvostelusta, miten alas voi joku vajotakkaan. Mutta muista, että ihan varmasti jokaista urpoa kohtaan on ainakin tusina, joiden mielestä olet erinomaisen upea nainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jokaikinen tuntemani vähänkin "vääränvärinen" ihminen on saanut osakseen pilkkaa ja huutelua. joka ikinen heistä kertoo oppineensa ajattelemaan, että se huutelija vain purki omaa pahaa oloaan. Ei kenenkään pitäisi oppia ajatelemaan noin; ei kenenkään tulisi joutua sietämään tuota..

      Kiitos kulta kommentistasi <3

      Poista
    2. Ollin oma vaimo on maahanmuuttaja, ihan vain vastauksena tuohon että tunteekohan maahanmuuttajia henkilökohtaisesti: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ts-kohukansanedustaja-immosen-oma-vaimokin-on-maahanmuuttaja/5241652

      Poista
    3. joo, niin tuosa tekstissäkin mainittiin :-)

      Poista
  2. Ihana sinä:) Hyvä postaus ja miten surullista on tosiaankin ollut lukea viime päivien uutisia tuosta . Ja tsemppiä sinulle joka olet joutunut tuollaiseksi maalitauluksi,hyi niitä jotka ovat sua ihana Erja haukkuneet! Minä monikulttuurinen(jolla on juutalainen tausta,kristitty miniä ja puoliksi muslimi serkunpoika) kyllä olen ollut peloissani siitä että tuollaisilla mielipiteillä on päästy eduskuntaan.Sehän kertoo paljon....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sehän se pelottavinta onkin - se, että ovat hankkineet legitimiteettiä ihan hallitustasolla. Tämä ei ole minun Suomeni, eikä missään nimessä se Suomi johon haluaisin kummityttöni joutuvan kasvamaan.

      Poista
  3. Word!
    Hyvä teksti hyvän asian puolesta!

    Minä olen suomalainen, vaikka varmaankin Halla-aholaisten mielestä en ihan tarpeeksi tai sillä oikealla tavalla, sillä puhun äidinkielenäni ruotsia ja toinen isoäideistäni oli Venäjältä.

    Eilen osallistuin mielenosoitukseen, sillä mielestäni ketään ei saa syrjiä ihonvärinsä, uskontonsa, kulttuurinsa, kielensä tai taustansa takia. En myöskään usko, että kulttuurit syövät toisiaan. Uskon päinvastoin, että jos olemme avoimia, kulttuurit voivat rikastuttaa toinen toisiaan.

    Eniten olen surullinen niiden ystävieni, tuttavieni ja tuntemattomien puolesta, jotka ihonvärinsä takia saavat päivittäin kuulla joko kasvotusten kadulla tai netin välityksellä ilkeitä sanoja. Minä voin olla puhumatta, niin kukaan ei tajua, että juureni ovat muualla, näytän "samalta kuin muut". Sekään ei tietenkään ole oikein. Pitäisihän jokaisen uskaltaa puhua omaa kieltään.

    Pelottavinta ja surullisinta on se, että niin moni on äänestänyt useita uusnatsi mielisiä rasisteja eduskuntaan. Se on myös lisännyt vihapuheen ja rasististen ilmaisujen hyväksyntää ja arkipäiväistänyt nämä ilmaukset tasolle, jossa ne voi kuitata "mokana" tai "vitsinä". Kammottavaa!
    Minulle tämä ei käy ja sanon sen ääneen: EI KÄY!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos murunen x sen takia minäkin tämän kirjoitin: koska nyt on aika olla äänessä ja sanoa EI. Ei 1930-luvullakaan Saksassa kaikki olleet kansanmurhasta ja "oikeasta kansan aineksesta" haaveilevia hulluja. Mutta se, joka oli, onnistui saamaan tahtonsa perille koska kaikki muut olivat hiljaa. EI ENÄÄ. EI KOSKAAN.

      Poista
  4. Ihmiset on ihmisiä. On hyviä ihmisiä ja vähemmän hyviä ihmisiä. Noin yksinkertaista se vaan on. Sitä paitsi paljon helpommalla pääsee elämässä, kun ei tarvitse jatkuvasti vihata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amen. Kiitos kun olet elämässäni ja blogissani <3

      Poista
  5. On vaikea ymmärtää näiden ihmisten ajatuksenjuoksua. On vaikea ymmärtää kaikkea sitä vihaa, mitä he kantavat sisällään. On vaikea ymmärtää, millä oikeutetaan missään asiayhteydessä huorittelu, raiskaustoiveet, tappouhkaukset.

    Haluaisin nähdä mitä tapahtuu kun nämä ihmiset joutuvat muiden ihmisten armoille, elämään alistettuna, uhattuna, vihattuna, jatkuvasti henkensä ja perheensä puolesta peläten - siis ihan oikeasti, olosuhteisiin jotka eivät ole millään muotoa inhimilliset. Muuttuisiko ääni kellossa?

    Mitä tapahtuisi kun he ymmärtäisivät etteivät olekaan luomakunnan kruununjalokiviä? Että me kaikki olemme ihmisiä, toistemme armoilla. Ettei toinen ole toista arvokkaampi, että me kaikki olemme samanlaisia sittenkin, riippumatta kulttuurista, ihonväristä, kielestä, valmistamistame ruoista.

    Tällaiselle ei pidä antaa periksi koskaan, ei koskaan, vaikka miten pahalta joskus tuntuisi. Sinulla on sielussa valoa, toisin kuin heillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos <3 aika monen ikuisuuskysymyksen äärellä tässä on viime aikoina oltu. Sinänsä positiivinen seuraus kaikesta tästä on se, että niin monet ihan tavalliset ihmiset ovat selvästi asioita miettineet ja antaneet äänensä kuulua. Ehkä tämä on pistänyt myös ihmisiä siellä monikulttuurisuuspainajaisella pelottelevissa piireissä pohtimaan, että missä vaiheessa on menty liian pitkälle ja tilinteko on paikallaan.

      Poista
  6. Hyvä kantaaottava postaus. Täältä matkabloggaajien puolelta löytyy sen verran monikulttuurista väkeä, että on vaikea käsitellä sitä, miten sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla on noussut aivan ihmeellisiä kannanottoja ja millaisia some-sammakkoja on ympäriinsä lennellyt.

    Todella järkyttävää, että olet saanut pällesi aivan kammottavia haukkuja keskustelupalstoilla. Vaikea kuvitella, mitä näiden ihmisten päässä liikkuu. :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sepä se. matkustaminen on ehkä ihan parasta, mitä ihminen voi ajallaan ja rahoillaan tehdä. se todellakin opettaa ja avartaa, myös kyseenalaistamaan ja arvostamaan.

      Poista
  7. Olipa hieno artikkeli! Todella surullista kuulla, mitä kaikkea kammotavuuksia sinäkin olet joutunut kuulemaan. Vihapuheita kylvävät ihmiset ovat säälittäviä. Minä työskentelen koulussa sekä suomalaisten että maahanmuuttajien parissa, ja täytyy sanoa, että kaikkein parhaat hetket töissä koen aina näiden maahanmuuttajien kanssa. Vaikka monet maahanmuuttajat tulevat järkyttävistä oloista ja saavat täällä Suomessa kaikkea kuraa niskaansa, he jaksavat olla iloisia, ystävällisiä ja kiitollisia - toisin kuin monet supisuomalaiset, jotka ovat saaneet eteensä kaiken mahdollisen hopeatarjottimella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitoksia sinullekin viestistäsi. Tsemppiä myös sinulle ja työhösi :-) Ei anneta näiden lannistaa x

      Poista
  8. Todella hyva artikkeli! Ja samaa mielta olen. Tapahtumat on kyllakin jaanyt hieman etaiseksi kun en juurikaan seuraa Suomen mediaa, ja etenkin kun on tallaisesta jutusta kyse, mika vain vihastuttaa. Ja havettaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juuri nyt ulkomaat olavt varmasti varsin hyvä paikka olla. Kuten myös se Olli on huomannut... ;-)

      Poista
  9. Todella hyvä kirjoitus ja hyviä näkökulmia!
    Tapaus on kyllä saanut omatkin ajatukset liikkeelle. En ollut koskaan aikaisemmin edes ajatellut, että itsekin olisin jonkin polven maahanmuuttaja. Ei täydy edes mennä sukupuussa erityisen pitkälle, sillä omat isovanhemmat ovat Karjalasta tulleita... Nykyään niin omassa perheessä kuin ystävä piirissä on maahanmuuttajia. Lisäksi teen myös työtäni ihmisten kanssa, jotka ovat maahanmuuttajia tai joiden vanhemmat ovat. Harvemmin sitä edes ajattelee tällaista asiaa sen tarkemmin, kun se tausta on itselle aivan sama. En ole tekemisissä niiden taustojen ja juurien kanssa, vaan niiden ihmisten. Näiltä ihmisiltä oon vain oppinut paljon ja tuntuu käsittämättömältä millaisia ennakkoluuloja sekä vihaa ihmisillä on vielä näilläkin vuosituhansilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sepä se. mutta jos itsellä menee huonosti niin onhan se helpompi lähteä syyttämään siitä muita kuin katsoa peiliin ja miettiä, että voisiko omalla itsellä olla jotain asian kanssa tekemistä...!

      Poista
  10. Itselläni on nuo tapahtumat jääneet liian vähälle seuraamiselle, kun Suomen uutisia en hirveästi seuraa. Mutta tuleehan ne uutiset vastaan esim Facebookissa ja yksi juttu minua ihmetyttää - tämän Ollin vaimo on itsekin maahanmuuttaja. Asia selvisi minulle tämän artikkelisi kautta - jotenkin tuntuu, että tämä kansanedustaja ei ole ajatellut ihan loppuun asti tätä juttua. En voi käsittää tätä monikulttuurisuuden uhkaa, omasssa ystäväpiirissäni on ystäviä maailman monesta kolkasta ja miten tämä voi olla jotain muuta kuin positiivinen asia? Hyvä kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä,mitä siellä Ollin päässä ja pienessä maailmassa oikein liikkuu, ei tällä hetkellä ymmärrä monikaan. Kovin kärkkäästi on ymmärtääkseni tämä maahanmuuttajavaimokin arvostellut maahanmuuttoa ja ihmisten edellytyksiä sopeutua...

      Poista
  11. Juuri näin, hieno kirjoitus! Otetaan ihmiset yksilöinä, eikä määritellä niitä yhden tietyn piirteen perusteella. Kaikki me ollaan mosaiikki erilaisia palasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sepä se <3 itse en todellakaan osaisi kuvitella minkään muunlaista elämää. Enkä haluaisikaan <3

      Poista
  12. Ihmiset pelkäävät erilaisuutta. Lapset eivät sitä osaa pelätä ja siksi onkin hienoa seurata muksun päiväkodissa kaikkien pienien naperoiden leikkivän yhdessä väriin, uskontoon ja sukupuoleen katsottamatta. Siinä vaiheessa kun vanhemmat alkavat laukoa omia ahdasmielisiä mielipiteitään omille lapsilleen, niin ne alkaavat sitä käsitystä oikeinpitäminä pelkäämään erilaisuutta. Onneksi suurin osa niin suomalaisista kuin muun maailman kansalaisista hyväksyy ihmiset ihmisinä kansalaisuuteen, rotuun, sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja uskontoon katsomatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. näinhän se on. Kunpa ne vanhemmat oikeasti tajuaisivat vastuunsa siinä, minkälaisia lapsia kasvattavat.

      Poista
  13. Minulla on ollut onni tutustua sen verran usein johonkin "vähemmistön" edustajaan ystävänä, että olen mielestäni melko hyvin sisäistänyt sen, että ei pidä koskaan ajatella, että "nämä" ovat aina tällaisia, sillä yksilön kautta katsomalla ei "näitä" olekaan. Kaikkialla löytyy ihmisiä, joiden kanssa synkkaa paremmin tai huonommin, mutta se ei ole kansalaisuudesta tai uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautuneisuudesta kiinni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. naulan kantaan, tämäkin :-) ihmisen omasta rajoittuneisuudesta ja hengen köyhyydestähän se ahdasmielisyys aina kertoo.

      Poista
  14. Rami näyttikin jo kiteyttäneen kaiken, mitä minulla oli mielessä! :) Eli samoilla linjoilla mennään.

    VastaaPoista
  15. Itse en juurikaan jaksa seurata näitä uutisia ja keskusteluja, joita Suomessa asiasta käydään. Se on pääosin negatiivista parjaamista ja yleistämistä, mitä juuri ei pitäisi tehdä. Ihmiset yksilöinä, jokaiseen yhteisöön mahtuu kaikenlaisia, erilaisia ihmisiä, vaikka edustaisivat samaa kulttuuria, kansalaisuuttan jne.

    Kumpa sen onnistuisi myös jälkikasvulle opettamaan, että ihmiset ovat yksilöitä ja jokainen ansaitsee ihmisarvoista kohtelua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voimat tässä on varmasti vähissä itse kullakin. En minä tätä Suomea ja tällaista suomalaisuutta omaksenitunnista... :-(

      Poista
  16. Hieno kirjoitus. Ihmiset ihmisinä<3
    Ja tsemppiä noiden keskustelupalstojen negatiivisten kommenttien handlaamisen, höh.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en enää edes vaivaudu lukemaan. joskus typeryyden voi vain jättää omaan arvoonsa ja huomiotta.

      Poista