sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Aamiaisella Farossa

* * * 

For English please see here

* * * 

Tänä päivänä ei mikään työpaikka tunnu olevan turvassa. Ellei sitten ole Arsenalin valmentaja tai Finnairin johtaja. YT-kirves tekee tuhoaan jopa IT-alalla ja muutaman vuoden sisään neljistä (!) yyteistä selvinneen Naapurinpojan kohtaloksi koituivat ne viidennet.

Halusin antaa viimeiselle työpäivälle vähän paremman alun ja niinpä vein meidät aamiaiselle Faroon, jossa viikonloppubrunssin (tästä arvioita löydät mm. Sillä Sipuli - ja Hannan soppa-blogeista) lisäksi tarjotaan nyt myös perjantai-aamiaista (11 eur/hlö, lapset 11. ikävuoteen saakka 1 €/ ikävuosi). 

Mikäs sen parempi tapa ottaa pehmeä lasku alkavaan viikonloppuun ja hei, ankeana arkiaamunahan sitä hemmottelua juuri kaipaakin!

(Naapurinpojan reaktio kysymykseeni siitä, "miten hän tahtoisi viimeisen päivänsä aloittaa " oli tosin hieman varautuneempi. Ennenkuin korjasin, ettei aikomuksenani ollut häntä likvidoida.)




Olen jo aikaisemminkin ihastellut ravintolan tyylikästä ilmettä sekä Ruoholahden kanavalle antavia näkymiä ja varsin tunnelmalliset puitteet ovat myös aamiaisella.





Valikoima on varsin perinteinen. Teetä ja kahvia, mehuja kahta lajia, leipiä, karjalanpiirakoita  ja leikkelepöytä. Croissantit olivat valmistuotantoa, mutta hyviä silti. Niille olisin ehkä kaivannut kaveriksi jotain hilloa. Herkkuperse kun olen...!






Ainakin heti aamusta olivat cocktailpiirakat vielä lämpimiäkin. Santsasin.




Lisäksi löytyy maustamatonta jogurttia ja sokerimurojen sijaan ilahduttava valikoima siemeniä, pähkinöitä ja sensellaisia. 




Lämpimänä pöytään tarjoiltiin puuroa ja munakokkelia. Itse en oikein puurosta perusta (tiedän: se on superfoodia ja tämän 109-vuotiaan naisen mukaan miesvihan ohella salaisuus pitkään ikään...!), mutta seuralainen ylisti kaurapuuroaan estottomasti.




Aamiaisbuffetti ei ole munakokkelille missään nimessä oikea asuinympäristö: kuivunut kumimainen muru on niin kaukana siitä, mitä sen pitäisi olla. Faron munakokkeli sen sijaan oli esimerkillistä: juuri täydellisen löysää, täyteläistä ja ihanaa. Suolaa aika reippaasti tosin. 




Sitä terveellisempää tammikuuta viettäville löytyy hedelmiä...




... ja minulle pientä makeaa. Tällä kertaa varsin oivallista banaanikakkua mansikoiden kera. Jep, santsasin taas...




Kyllä lähti muuten päivä ihan eri lailla kaikessa kiireettömyydessä käyntiin, joskin päivän lehtiä jäin hieman kaipaamaan... Pitääpä ottaa arkiaamiaiset useamminkin tavaksi! Onko siellä suosituksia mihin seuraavaksi suunnistaa?

* * * 

Haluatko sinäkin Naapurinpojan kanssa aamiaiselle? Vai kuuluuko tuttaviisi joku, jota haluaisit piristää? Ystävä, jonka näkemisestä on kulunut jo liian kauan aikaa? Ketä sinä haluaisit hemmotella valmiiksi katetulla aamiaisella? 

Saimme Farolta arvottavaksi aamiaisen kahdelle hengelle, joten kerro vastauksesi alla olevaan kommenttikenttään ja vähän parempi perjantai voi olla sinun! Arvonta suoritetaan 29.01.2015, joten muistathan jättää yhteystietosi!

* * * 

EDIT 29.01.2015: Voittaja on arvottu ja häneen oltu yhteydessä. Kiitos kaikille osallistujille!

_________________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



      




39 kommenttia :

  1. Haluaisin viedä erään stressaantuneen ystäväni aamupalalle, sillä hänelle hetki kiireettömyyttä tekisi todellakin hyvää! :)

    VastaaPoista
  2. Ah, ihanan näköistä! Minä veisin varmaan tuon komeamman puoliskon meidän perheestä. On saanut kuunnella nyt jokusen viikon tätä raskautetun kiukuttelua nimittäin...;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 millähän mä oikeuttaisin tuolle paremmalle puoliskolle mun kiukuttelun... ;-)

      Poista
  3. No Riittahan lähtisi mun kanssa aamiaiselle, asuu ihan Faron vieressä! Ollaan tunnettu yli 40-vuotta (mä olen vanha) ja höpötys jatkuu edelleen. Parhautta!

    Kirsi Parkkinen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihanaa että ystävyys kestää elämän tuiverruksissa!

      Poista
  4. Tuuletan, lisää aamiaisia kaupunkiin. Olen vähän anti-brunssi-ihminen, mutta aamiaisia rakastan. Ottaisin mukaan miehen tai sitten erään hyvän ystävän, joka olisi sopivasti siinä Faron hollilla.

    Ja ennenkaikkea ihan hirveästi tsemppiä Naapurinpojalle. Aika monista selvinneenä tiedän, että prosessi on ihan syvältä, mutta tuo lopputulos tuntuu vielä tuskallisemmalta. Nokka tuultapäin, pidän peukkuja, että jotain löytyy pian. Monta työnhakuprosessia vierestä seuranneena viime aikoina, on onneksi tullut nähtyä, että kyllä tässä maassa vielä työtäkin on. Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. viikonloppuaamuisin olen vähän huono repimään itseäni ajoissa sängystä ulos, mutta viikolla se tulee tehtyä ihan pakostakin ;-) kyllä minä uskon että nuo työkuviot tulevat tavalla tai toisella selkiintymään (hermot siinä menisi molemmilla jos se kaikki päivät vain tiskaisi!) mutta kovaa on meno maailmalla...

      Poista
  5. Siskoni haluaisin aamupalalle viedä. Keväästä tulossa meille molemmille super kiireinen,
    joten kuulumisten vaihtaminen rauhassa valmiin aamiaisen äärellä olisi parhautta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. välillä pieni hengähdystauko on paikallaan - ja hyvän ruoan äärellä etenkin ;-)

      Poista
  6. Menisin ehdottomasti poikaystäväni kanssa! Nykyään opiskelujen takia joutuu elämään eri kaupungeissa joten yhteistä aikaa on todella vähän, aamiaisen äärellä voisi päästä viettämään sitä kaivattua laatuaikaa :)

    ronn.johanna.L@student.uta.fi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tsemppiä teille - kahden maan välillä suhdetta ylläpitäneenä tiedän että raastavaa tuo tilanne osaa ajoittain kyllä olla... <3

      Poista
  7. Menisin itseni kanssa, tutustuisin itseeni ja söisin kahden edestä. Voi myös olla, että todennäköisempää että lahjoittaisin lahjakorttini jollekin joka on sen tarpeessa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. säkin kuitenkin olet kätevästi ihan tuossa Ruoholahden hoodeilla... ;-)

      Poista
  8. Tsemppiä Naapurinpojalle tulevaan...ja sinulle voimia olemaan se tsemppari siinä lähellä kun on sen tarve! Veisin aamiaiselle juuri viikko sitten 'potkut' saaneen ystäväni...varmasti ilahduttaisi häntä. Leppoisaa sunnuntai-iltaa ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oih - tsempataan me molemmat tahoillamme <3

      Poista
  9. Äh ja blääh tuota Naapurinpojan tilannetta, pidän molemmin käsin peukkuja uuden työpaikan pikaiselle ilmaantumiselle! Brunssille ottaisin mukaan siskoni, me kaivataan vaihtelua Engeliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no sanos muuta... Edellisestä Engelin aamiaisesta onkin aikaa - onko suosittelun arvoinen? Tuolla Farossa mua viehättää kyllä etenkin se tilan tuoma rauhan tuntu.

      Poista
  10. Oijoi, tsemppiä Naapurinpojalle! Tuntuu olevan harmillisen yleisiä nuo irtisanomiset nyt, liian yleisiä. Itse veisin aamiaiselle kumppanini, arjen härdellissä yhteinen rauhallinen aamiainen olisi luksusta. amhakkinen@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jengiä lentää pihalle oikealla ja vasemmalla... yritä tuossa sitten tulevaisuutta suunnitella ja rakentaa... noita kumppaneita pitäisi kyllä muistaa hemmotella useamminkin :-)!

      Poista
  11. Minä veisin ystäväni Virpin, ennen työpäiväänsä Kalevankadulla Sali 28:ssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voisin kuvitella etteivät jutun aiheet kesken pääsisi loppumaan... :-)

      Poista
  12. Isäni on nähnyt Hitlerin livenä (oikeesti) ja Mooseksen jälkeläisen kanssa olen naimisissa eli veisin syöpään sairastuneen ystäväni syömään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Madamen vastaus pisti kyllä kyselijän hiljaiseksi :-)

      Poista
    2. Onnetar oli onnekkaalla tuulella ja aamiaista nautitaan siellä :-) Ihania hetkiä!

      Poista
  13. Veisin aamupalalle lomautettuna olevan aviomieheni. Alakulo rupeaa vaivaamaan kotona olevaa :( Eli tsempit vaan Naapurinpojalle! suklaalevy@luukku.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ynnärrän fiilikset täysin - tsempit sinnekin!

      Poista
  14. Minä veisin tyttäreni ihanalle hiihtoloma-aamiaiselle! Harvoin on (tai ei siis vielä koskaan ole ollut...) mahdollisuutta yhteiseen äidin ja tyttären laatuaamiaiseen ihan kahden kesken, joten mikäpä olisi mukavampaa... : )

    anu.nyman@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihanalta kuulostavat teidänkin suunnitelmat <3

      Poista
  15. Voi Naapurinpoikaa;kurja juttu,toivottavasti löytyy jotain uutta pian..
    Jos voittaisin aamiaisen,lahjoittaisin sen pojalleni ja miniälle,minä kun olen liian kaukana...

    VastaaPoista
  16. Veisin kumppanini aamiaiselle, jolla on ollut vaikeaa viimeiset puoli vuotta. Itse olen kiireinen, joten laatuaika arkiaamuna voisi olla molemmille piristys.

    riikka.vanni@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan totta - juuri arkeen sitä pientä piristystä kaipaakin x tsemppiä teille sinne!

      Poista
  17. Oi oi, Faro on ihana :) olen syönyt siellä monta lounasta. Veisin aamiaiselle viimeisillään raskaana olevan ystävän ja hemmottelisin häntä aamiaisella <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. lisää tuollaisia ystäviä maailmaan :-) !

      Poista
  18. Äitini päivän soisin alkavan kerrankin kiireettä, valmiin aamupalan ääressä. Mamma oli aikanaan viiden lapsen yksihuoltaja ja nyt kun kaikki lapset olemme jo aikuisia, äiti mummon roolissaan venyy mitä urakkaluonteisimpiin suorituksiin auttaakseen lapsenhoidossa. Viime viikonloppunakin olisi voinut luulla, että lastentarhaa pyörittää, kun oli sellainen lapsikatras yhtä aikaa hoidossa. Nyt sitten ajattelet, että johan sitä eläkkeellä ehtii arkisin lepäämään, mutta äitimuori on vielä työelämässä, puurtaa pitkiä päiviä ja tuntuu että arjen kiireissä hänelle jää aivan liian harvoin aikaa istahtaa ja hengähtää. Voin sieluni silmin nähdä kuinka hän tukka putkella painelee aamuruuhkassa Ruoholahden metroa kohti bussilta tulleessaan, räntäsateessa, kuumissaaj ja hengästyneenä, linjuriautoon juuri ja juuri ehtineenä... Itse olen naperon kanssa kotona tällä hetkellä ja jos voittaisin, järkkäisin jollain ilveellä niin, että edes tuona yhtenä aamuna noukkisin autolla mamman kotiovelta, ettei tarvisi pohtia bussiin ehtimistä ja huristaisimme viettämään pienen, kiireettömän aamutuokion ihan hyvästä ruoasta nauttien. Kiireettä, kuvitellen tovin olevamme lomalla :) Äiti olisi sen ansainnut... pauleceb(AT)gmail.com

    VastaaPoista
  19. Vielä ehtii... :) Äidin minäkin veisin, kiitoksena siitä, että auttaa aina kaikessa, vallankin paperiasioiden hoidossa, joka minulla saa tuskanhien pintaan saman tien. Ja eikös äitienpäivän pitäisi olla joka päivä.
    kristapasm(AT)gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kyllä ne äidit usein sellaisia arjen sankareita on, että useammin pitäisi havahtua sitä juhlistamaan :-)

      Poista