maanantai 7. lokakuuta 2013

Helsingin maku

Muualla (lue: Napapiirillä) kasvaneena ei minusta koskaan tule stadilaista. Mutta olen adoptionut tästä itselleni varsin rakkaan kotikaupungin. Viitisentoista vuotta olemme nyt tuttavutta tehneet ja kyllä tämä rakkautta on. Helsinki on minulle värejä, makuja, tuoksuja ja ääniä.





Senaatintorin ympäristössä aikoinani työskennellessäni oli minulla lounastauolla (okei, tupakkatauolla) tapana mennä Cafe Engelin sisäpihalle, sulkea silmäni ja kuunnella ravintolan kesäkuumalla avaamista ikkunoista kantautuvaa astioiden ja aterinten kolinaa, lasien kilinää ja keittiön ääniä. Toinen ääni, joka aina täyttää sydämeni riemulla ovat lokit. En enää osaisi kuvitellakaan asuvani muualla kuin meren läheisyydessä.

Tuoksuista yksi on yli muiden: loppukesän iltojen hämärtyessä Lintsin valojen alla ylväästi matkaansa vuosikymmenestä toiseen jatkava vuoristorata. 

Makua en sen sijaan ole oikein osannut päättää. Olisko se sitten se silakka? Olen viettänyt eräänkin aamiaisen kosher- hotellissa Israelissa, jolloin seuralainen on joutunut hieraisemaan silmiään ihmetellen "kuka syö pikkelöityä kalaa aamiaiseksi?" Vastaus: ashkenaasi. Ja huomattavasti useamman kerran Tukholman Hiltonissa Herrasmiehen tuijottaessa yhtä epäuskoisesti  kukkuroilleen keräämäni aamiaislautastani - "Kuka syö noin paljon pikkelöityä kalaa aamiaiseksi?!" Vastaus: skandinaavi. 

Joten kun silakkamarkkinat tulevat kaupunkiin... Niin tulee myös allekirjoittanut.







Mukaan tarttui paitsi sitä ihanaa saaristolaisleipää (onko 34-vuotiaana liian myöhäistä alkaa suomenruotsalaiseksi? Liksom, på riktigt?), myös currysilakkaa Reino Jaakkolalta Kotkasta (ihanaa!), sitruuna- ja hummerisilakkaa (vielä ihanampaa - se sitruunasilakka oli kaikista parasta antia!) Bergmanin veljeksiltä Getasta, sitruunasilakkaa A. Almgrenilta Pernajasta (ihastuttavan hienovararaista) sekä lime-pippurisilakkaa (miten ruotsiksi sanotaan "vau"?) Vento Aallolta Pyhämaalta. Mopo, käsi, karkasi. Vaan eipä tarvi kyllä muutamaan päivään miettiä mitä sitä söisi!






Ja kaikkien kansanjuhlien tapaan myös erinäiset poliittiset ryhmittymät olivat löytäneet tiensä paikalle...









Silakkamarkkinoilla myös palkitaan ansioituneita kalatuotteita. Maustekalasarjassa voitto meni tänä vuonna taivassalolaisille Pirjo ja Reima Saloselle. Silakkayllätys- sarjassa palkittiin puolestaan kotkalaisen Juhani Tammisen rosepippurisilakka. 












Helsingin auringon hemmotellessa ja kauppatorin tarjonnan sekä syksyn ollessa kauneimmillaan päivä olikin hyvä päättää Salutorgetin terassille. Kaipaamaan sitä Andalusian aurinkoa ja Herrasmiestä. Alhambrassa ensi kertaa löytämämme Viña Esmeraldan seurassa...




Silakkamarkkinat jatkuvat kauppatorilla 12.10. saakka (su-pe 7-19, la 7-15) - menkää toki tekin!


_________________


SAISIKO OLLA LISÄÄ?



        



11 kommenttia :

  1. Mullekin maistuu pikkelöity kala aamulla,jos sellaista tulee vastaan;D
    Ihana kuvasaldo;Helsingissä vielä asuessa kävin aina noilla markkinoilla vähintään kerran. Ja kaunis päivä näkyy olleen:)
    Tuli ihan ikävä Helsinkiä....

    VastaaPoista
  2. Itse kirjoittelin juuri kaynnistani hollantilaisilla lahiruokamarkkinoilla, mutta eivat ne kylla silakkamarkkinoita olisi voittaneet >)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no aivan ihanan näköistä on kyllä teillä! voi noita sieniä...

      Poista
    2. Älä muuta sano... Sienet ja juustot... namnam, en tiedä koska kyllästyisin.

      Poista
  3. No eipäs törmätty! Minäkin olin kuuntelemassa silakkaraadin tuloksia ja ryysäsin heti sen jälkeen yllätyssarjassa kolmanneksi tulleen savupiparjuurisilakkamyyjän kojulle vain todetakseni, että palkittu tuote oli jo loppuunmyyty :-/ Kulinaarimurulan Instagram-tilillä on muutama otos markkinoilta http://instagram.com/kulinaarimuruja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no hiisi! mä olin apinanraivolla ja totaalisen itsekontrollin menettäneenä hamstraamassa kaikkea mahdollista :-)

      Poista
  4. Me pyörähdettiin myös eilen silakkamarkkinoilla, must juttuhan se on. Eilen oli niin kaunis sääkin ja pistin oikein merkille että Salutorgetin terssi olikin täpötäynnä ja ihanan aurinkoinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no näin on :-) kyllä se tällaisen rannikkokaupungin kalenterin iloja on :-)!

      Poista
  5. Ihania markkinoiden tunnelma välittyi kuvista ,kiva postaus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos - ihania ruollaiset tapahtumat ovatkin!

      Poista